Haasteet

Monesti haasteemme liittyvät jollain tapaa itsensä kehittämiseen, hyvinvointiin ja työkyvyn parantamiseen. Tällä kertaa meillä oli edessä varsinainen luovuushaaste, ikään kuin Masterchefissa. Tehtävänä oli keksiä viisi haikua per viikko ja jakaa ne porukan kanssa. Haiku on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa on yhteensä 17 tavua – ensimmäisellä rivillä 5, toisella 7 ja kolmannella 5.

Haikut ovat usein mietelauseen kaltaisia, lyhyitä toteamuksia elämästä. Haikujen aiheet tulevat usein luonnosta ja vertauskuvien käsitteet voivat liittyä esimerkiksi vuodenaikoihin tai eläimiin.  Meidän tapauksessa aiheet eivät pyörineet niinkään luonnon ympärillä, kuten alkuperäisillä haikuilla on tapana, vaan meille ominaisemman ympäristön, eli digitoimiston ympärillä.

Sen pidemmittä puheitta, siirrytään digitoimiston työntekijöiden mielenmaisemaan. Kokosimme haikuja alla olevaan generaattoriin, jonka avulla pääset uppoutumaan digitoimistolaisen sielunmaisemaan.

Kalenterissa mennään jo syyskuun puolella ja blogin on aika palata takaisin linjoille. Viimeisetkin trimedialaiset palasivat työn pariin jo elokuussa, mutta vasta syyskuun tullen maltoimme jatkaa työporukkamme sisäisiä haasteita. Ensimmäisen haasteen tälle syksylle heitti Inari, jolla on aiemmin ollut hyvinvointia tukevia haasteita. Tämä syksy aloitettiin samalla linjalla.

”Tuo töihin omat välipalat viikon ajan ja pidä pieni tauko iltapäivän aikana.” On tutkittu, että tasaisin väliajoin syötävät välipalat parantavat keskittymiskykyä. Haasteen tueksi toimitusjohtajamme toi työpaikalle erilaisia välipaloja, kuten jugurttia, mysliä, hedelmiä ja pähkinöitä, jotta me työntekijät saisimme apua haasteen suorittamiseen. Ruoka porsaan tauolle ajaa, eikös vaan!

Voisi kuvitella, että haaste oli helppo toteuttaa ja että osallistumisprosentti olisi hyvin korkea joka päivä. Olemme aiemminkin pyrkineet jaksottamaan tekemistä työpäivän aikana ja muistutelleet toisiamme pienten paussien tärkeydestä. Haaste ei kuitenkaan ollut helppo, eikä trimedialaisia löytynyt pöytien ääreltä joka päivä. Onnistumisprosenttia nostatti yhteisellä kanavalla kaikuneet ”Syömään!” -huudot. Jos kukaan ei kutsunut tauolle, osa trimedialaisista jäi läppärin ääreen kellon pyörähtäessä kahteen. On se kummallista, miten vaikeaa tauon pitäminen ja syöminen voikaan olla!

Kun välipalapaussi onnistui, kokemus oli hyvä. Varsinkin Trimedian tarjoamat välipalat nostattivat mielialaa ja tekivät tauolle lähtemisestä todennäköisempää kuin ennen. Moni meistä totesi, että syöminen iltapäivällä paransi keskittymiskykyä ja tauko teki hyvää – ainahan se on mukava rupatella porukalla.

Huomasimme myös, ettei iltapäivällä syöminen ollut kaikille toimiva ratkaisu. Osan ruokarytmiin ei sopinut iltapäivästä syöminen, koska se sotki tulevia ruokailuja. Myös hiilaripainotteinen välipala tuotti joillekin väsymystä. Tuntui, että pienen nälän kanssa oli helpompi keskittyä. Huonoksi puoleksi voinee laskea myös pienen levottomuuden: parina iltapäivänä tauolla alkanut puheen porina soljui vielä tauon loputtuakin ”hiljaisessa tilassamme”. Tästä syytämme sokerisia välipalakeksejä, eihän täällä muuten näin kovasti pulista…

Eri ruokarytmeistä puhuminen herättikin pienimuotoisen gallupin yhteisellä kanavallamme: miten usein syödään ja millaisia aterioita, entä milloin juodaan kahvit? Jopa meidän 13 päisen työporukkamme sisältä löytyi varsin erilaisia rytmejä. Osalle riitti muutama ateriointi päivässä, osa söi kaksinkerroin useammin mutta pienempiä annoksia. On siis aika luonnollista, että välipalahaaste aiheutti varsin erilaisia reaktioita meidän tekijöissä.

Haasteen loppupuolella mietimme, mikä välipalan syömisessä on vaikeinta. Ylivoimaisesti raskaimmaksi koettiin välipalan ostaminen. Miten se onkaan niin vaikeaa napata kärryyn vähän jugurttia, myslipatukoita tai ylimääräisiä hedelmiä, kun kaupassa tulee kuitenkin käytyä? Meidän vastauksista päätellen tämän täytyy olla aivoihin valmiiksi ohjelmoitu inhimillinen tekijä, koska niin moni meistä koki välipalojen ostamisen hankalaksi. Arto uumoilikin, että ilman Trimedian tarjoamia välipaloja haaste olisi lässähtänyt heti alkuunsa. Itse voin ainakin myöntää, etten tainnut ottaa omaa välipalaa mukaan kuin kahtena päivänä kymmenestä, eli väittämä pitää paikkansa.

Lopputulos – mikä on oikea tapa toimia?

Haasteen lopputuloksena oli, että kaikki saavat toimia välipalojen kanssa kuten kokevat parhaaksi. Meistäkin löytyy paljon erilaisen ruokarytmin ja -tarpeen omaavia tyyppejä, joten itsensä kuuntelu on tässä avainasemassa. Muutama meistä innostui ja huomasi kohonneiden verensokerien auttaneen keskittymisessä. Suosittelemme kaikkien toimisto-oloissa työskentelevien testaamaan itselleen sopivinta ruokarytmiä ja annosten kokoa. Pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin ja jaksamiseen!

Tällä viikolla Tuuli haastoi muut trimedialaiset jakamaan kaikkien aikojen lempikappaleensa, jonka jälkeen ne voitaisiin jakaa myös teidän kanssanne. Haaste osoittautui melko vaikeaksi. Moni osaisi varmaankin nimetä useitakin lempikappaleita, mutta ainoastaan yhden nimeäminen on vaikeaa.

Muutama biisi putkahti keskustelukanavalle jo ensimmäisen päivän aikana, jonka jälkeen edessä oli pidempi tauko. Viimeisinä päivinä saimme kuitenkin kasaan puuttuvat kappaleet ja täyden soittolistan Spotifyhin.

Kattaus on todella monipuolinen, Trimedialta löytyy kaikenlaista väkeä – jazzin fiilistelijöistä rockin kuuntelijoihin.

Tästä pääset itse soittolistaan. Osaatko arvata, kenen biisi on mikäkin?

Tällä kertaa haasteen heitti Arto, toimitusjohtajamme. Trimedialla on yleisesti ottaen avoin työkulttuuri työajan seurannan ja valvonnan suhteen. Meillä saa tehdä töitä myös etänä, kunhan on tavoitettavissa työpäivän aikana ja on tiedossa mitä tehdään. Luotto meihin työntekijöihin on kova ja tulevien trimedialaisten itsenäiseen työotteeseen kiinnitetään huomiota jo haastatteluvaiheessa. Meillä arvostetaan itsensä johtamiskykyä sekä vahvaa työmoraalia.

No, tästä pääsemme itse haasteeseen. Ihmismäärän lisääntyessä on yhä vaikeampi tietää, mitä jokainen tekee ja mihin aikaa saattaa mennä hukkaan. Meiltä löytyy omien alojensa konkareita sekä tuoreita tulokkaita ja ajankäyttö voi olla hyvinkin erilaista. Projektien suhteen tuntien seuraaminen sujuu helposti, mutta arjessa päiviin sisältyy myös paljon sähköposteihin vastaamista, palavereita sekä työn hallintaa. Kiireisinä aikoina päivistä ei jälkikäteen muista paljoa: okei, asiakkaan tunnit on ylhäällä, mutta mitäs muuta sitä on tullut tehtyä? Tällöin aika on todennäköisesti kulunut ns. meta-töihin, jotka vievät aikaa asiakastöiltä.

Arto halusi tietää, mihin työntekijöiden päivät kuluvat. Kaikilla on saman verran aikaa tauoille ja lounaalle, mutta työajan sisällä tunnit saattavat jakautua hyvinkin erilaisesti esimerkiksi projektityöhön, erillislaskutettavaan työhön ja Trimedian sisäisiin tehtäviin. Siispä tästä heitettiin haaste – työpäivien tarkka mittaaminen!

Työajan kirjaamishaaste kestäisi neljä viikkoa. Työaika oli tarkoitus kerätä ylös noin vartin tarkkuudella ja lajitella tunnit eri tyyppien kesken, jotta niistä saataisiin haasteen lopussa järkevät taulukot ulos. Tämä tarkoitti, että myös kaikki meta-työ ja oman päätyön keskeytykset tulisi kirjata ylös. Työpäiviä ei kirjattu ylös tunnin, vaan vartin tarkkuudella.

Ensireaktiot vaihtelivat. Osalle työajan seuranta ei tuntunut ollenkaan pahalta, osaa se ahdisti: miten sitä osaa kirjata ylös tekemiset vartin tarkkuudella ja vieläpä laittaa luvut kaikkien nähtäväksi? Entä jos pidänkin ylimääräisen kahvitauon, tuleeko siitä sanomista? Trimedian avoin ja helposti lähestyttävä johtamistyyli laitettiin koetukselle, kun seurannasta tulikin yhtäkkiä hyvin tarkkaa.

Haasteen aikana tunnelma oli kuitenkin rento. Töissä ei juurikaan stressattu, mitä merkata työaikaseurantaan, vaikka lounastauko venähtikin – ainakaan ääneen tästä ei puhuttu. Välillä ilmassa oli hämmentyneitä toteamuksia: ”mitähän ihmettä oon tehnyt viimeiset puoli tuntia?”. Kokeilussa siis huomattiin, että ihmismuisti on lyhyt ja valikoiva. Tästä huolimatta kirjauksia ilmestyi tasaiseen tahtiin. Tähän taisi olla osasyyllisenä myös Toni, joka keräsi datan ja muistutti työajan kirjaamisesta joka perjantai.

Miten meni?

Haaste loppui muutama viikko sitten. Saimme kerrytettyä hyvin dataa ja merkintöjä kertyikin yhteensä yli tuhat. Moni koki, että lukujen läpikäyminen avasi jotain uutta heidän työpäiviensä kulusta. On ollut vaikeaa arvioida, miten paljon aikaa menee esimerkiksi sähköposteihin tai työkaverien auttamiseen päivän aikana. Nyt tästä saatiin ulos selkeää dataa, eikä asiaa tarvinnut enää arvailla.

Haasteen loputtua suurin osa koki kuitenkin helpotusta. Työajan todella tarkka seuraaminen tuotti jatkuvasti pientä stressiä. Jos päätti hakea juotavaa kesken suunnittelutuokion ja jäikin suustaan kiinni taukohuoneessa, tästä saattoi jäädä päälle huono omatunto ja paine saada pian jotain aikaiseksi. Totesimme, että meillä luottamuksen ilmapiiri toimii parhaimpana motivaattorina. Meillä on vahva luotto toisiimme, samalla annamme jokaiselle vapauden valita itselleen parhaiten toimivan työtavan. Tärkeintä on, että tuloksia näkyy, tiedetään mitä on tehty ja kauanko näihin on mennyt aikaa.

Haasteesta saatiin halutut tiedot irti ja Artollekin selkeni, miten työaika kuluu eri ihmisillä. Data käydään läpi tarkemmin omissa kehityskeskusteluissa, jotta haasteesta saadaan kaikki hyöty irti. Kokeilu raikasti ilmapiiriä ja toi ainakin vaihtelua arkeen. Suosittelemme muitakin toimistoja kokeilemaan omista tavoista eroavia työajan seurantoja – se tuo vaihtelua arkeen ja herättelee myös työntekijöitä miettimään omaa ajankäyttöään. Tai näin se toimi ainakin meillä!

”Tämän viikon haasteena on ajan viettäminen ulkona, ilman kuulokkeita – vähintään kolme kertaa, vähintään puolen tunnin ajan kerrallaan viikon sisään.”

Tämän haasteen heitti Jere, joka aloitti meillä vuoden alussa harjoittelijana. Haaste oli liikkua ulkoilmassa kolmesti viikossa, vähintään puoli tuntia kerrallaan. Haasteen jujuna oli hetkessä eläminen: lenkille ei saanut ottaa mukaan kuulokkeita. Tarkoitus oli kuunnella luonnon ja oman ympäristön ääniä ja elää hetkessä.

Haasteviikko oli sään osalta melkoisen harmaa, hiukan kosteakin. Ei siis välttämättä mikään ihannekeli mennä nautiskelemaan ulkoilmasta. Lämpöasteet olivat onneksi jo plussan puolella, joten pystyimme jo fiilistelemään kevättä. Parina päivänä saatiin nauttia auringostakin! Epämiellyttävänä oheistuotteena tälle ihanalle kaasupalloilmiölle on luonnollisesti sulavat penkat ja liukkaat kävelytiet. Noh, tästä huolimatta otimme haasteen vastaan urhoollisesti!

Liikuntahaasteet saavat usein trimedialaisten keskuudessa ristiriitaisen vastaanoton. Se saattaa johtua totuttujen rutiinien rikkoutumisesta, mihin kaikki eivät suhtaudu innokkaasti. Toisaalta moni on myös innoissaan liikuntahaasteista, sillä liikunnan liittäminen arkirutiineihin ei ole aina kovin helppoa – vertaistuki tekee siitä asteen helpompaa. Varsinkin tiukat aikataulut ja jälkikasvu saattavat hankaloittaa lenkkeilyä, kun innokas kuusivuotias haluaisi ennemmin tehdä mutakakkuja ja hyppiä lätäköissä. Kolmas ryhmä trimedialaisista lienee se, jolle arki on jo rakentunut melko aktiiviseksi eikä liikuntahaasteet heilauta sitä juurikaan suuntaan tai toiseen.

Meidän erilaisuuksista huolimatta haaste sujui hyvin. Tai ainakin jos muistelee haasteen viimeistä päivää, jolloin kävimme porukalla kävelemässä Jyväskylän Harjulla. Yhteislenkin osallistumisprosentti lieni lähempänä sataa, vain yksi jäi pitämään toimistoa pystyssä, kun loput trimedialaisista lähtivat raittiiseen ulkoilmaan.

Trimedialaisista noin neljännes kertoi haasteen sujuneen hyvin ja että liikuntaa tuli jopa enemmän, kuin tuon puolen tunnin verran kolmesti viikossa. Varsinkin koiran omistajille haaste oli melko helppo. Tosin haasteen tarkoitukseen peilatessa haasteen onnistumisesta voidaan olla kahta mieltä; vaikka olisi koiran kanssa ulkona, se ei aina tarkoita, että voisi vain nautiskella luonnosta ja havainnoida ympäristöä. Aika saattaa mennä enemminkin koiraan keskittymiseen, tai jos lenkillä on mukana lapsia, heidän kaitsemiseen.

Mitä hyötyä siitä ulkoilusta sitten oli?

Liikunnan huomattiin helpottavan myös selän jumitukseen ja yleisoloon. Ulkona ajan viettäminen varsinkin haasteen perimmäisen tarkoituksen mukaisesti ilman kuulokkeita ja syvällä luonnossa rentoutti. Totesimme, että ulkona pitäisi liikkua enemmänkin vapaasti, eikä aina pelkästään suorituksien takia: koiran lenkki, kaupassa käynti tai kävely bussipysäkille menevät usein yhdessä sumussa.

Meidän haasteista kerrotaan yleensä melko positiiviseen sävyyn ja suurin osa onkin täynnä onnistumisia. Mutta tämän haasteen kohdalla melko moni myönsi, ettei vaan ehtinyt tai jaksanut lisätä ulkoilua. Arjessa oman ajan löytyminen tuntuu olevan monella kortilla. Vaikka haaste ei saanut kaikille lisää ulkoiluaikaa, ainakin se aiheutti oman ajankäytön pohtimista – voisinko ja haluaisinko löytää enemmän aikaa tälläiselle, vai onko arki juuri nyt sopivassa balanssissa?

Viime viikolla uusin tulokkaamme Sanna sai haastaa trimedialaiset valitsemallaan tavalla. Haasteen aihealue ei tullut yllätyksenä, sillä Sannalle musiikki on tärkeä osa elämää. Tällä kertaa haaste koski klassista musiikkia!

Haaste: kuuntele klassista musiikkia ainakin 30 minuuttia viikossa

Uskaltaisin väittää, että klassisen musiikin kuuntelijat ovat vähemmistö nykypäivän työikäisten keskuudessa. Tässä haasteessa haluttiin saada trimedialaiset kokeilemaan klassisen musiikin vaikutusta yleisoloon, miksei myös keskittymismusiikin tilalle työpäivän ajaksi.

Suositukseksi heti alkuun saatiin Philip Glassia, jota kuvailtiin helposti lähestyttäväksi. Soittolistoja tarjottiin myös Spotifyn kootuista klassisista, Classic Essentials- listaksi nimetty ja Ludovico Einaudia.

Kun puhutaan klassisesta musiikista, monille saattaa muistua mieleen musiikin tunneilla läpi käydyt nimet, Beethoven, Mozart ja kenties Bach. Klassinen musiikki pitää sisällään näiden nimien lisäksi monen vuosisadan edestä musiikkia. Valinta oli vapaa ja suositukset tulivat tarpeeseen – ei ole helppoa löytää omaa lempparia satojen sävellysten joukosta! Trimedialaiset testasivat yllä olevien suosituksien lisäksi klassikkoja (Für Elise, über alles), mahtipontista oopperaa ja enemmän new age-tyyliin taittuvia instumentaalisia artisteja, joilla oli kuitenkin selkeitä yhteyksiä klassiseen musiikkiin.

Kokemuksia

Fiilikset vaihtelivat laidasta laitaan. Meiltä löytyi jo jokunen klassisen musiikin kuuntelija, joilta saatiinkin hyviä vinkkejä eri säveltäjistä. Klassisen musiikin lisäksi puheenaiheena olivat elokuva- ja pelimusiikit jotka koettiin melko hyviksi keskittymiseen. Trimedialaiset jakautuivat useampaan leiriin sen suhteen, minkälaisiin tilanteisiin mikäkin musiikki sopii.

Moni kaipasi musiikiltaan ennakoitavuutta, rauhallista rytmiä ja taustameluksi soveltuvia sointuja. Heille ”mahtipontiset” kappaleet tuottivat levottomuutta ja vaikeuksia keskittyä. Toinen ryhmä halusi tekemisensä taustalle nimenomaan voimakkaita melodioita, jotka myös antoivat boostia omalle tekemiselle. Näiden lisäksi oli ihmisiä, joille musiikki, esimerkiksi uutuuslista, oli vain taustamelua jonka avulla pystyi keskittymään omaan tekemiseen entistä paremmin.

Musiikin kuuntelun vaikutusta keskittymiskykyyn on tutkittu paljon. Tutkimuksista voidaan tehdä yhteenveto: jos työ vaatii luovuutta, lempimusiikki on paras valinta taustamusiikiksi. Jos työtehtävä vaatii ulkoa opettelua, kuten opiskellessa, taustamusiikin pitäisi olla instrumentaalista. Jos työ on näiden väliltä, tehtävien suorittamista, musiikki voi olla instrumentaalista tai laulua sisältävää – kunhan se ei ole liian kovalla, ettei keskittyminen karkaa.

Klassisen musiikin kuuntelu herätti mukavasti keskustelua siitä, millainen musiikki sopii kullekin ja millaisiin hetkiin. Oli hauska huomata, miten erilaisia kuuntelijoita jo meidän pienessä, reilun kymmenen hengen otoksessa oli. Klassisen musiikin genrestä löytyy runsaasti hyvää musiikkia esimerkiksi keskittymiseen. Yleisesti ottaen instrumentaalinen musiikki sopii parhaiten keskittymistä vaativien tehtävien taustalle.

Keräsimme omat suosituksemme Spotify-listan muodossa.

Tämän viikon haasteena oli kasvisruokahaaste – ”tee vähintään yhtenä iltana kasvisruokaa illalliseksi. Hurjimmat voivat syödä näin joka päivä!” Haasteen heitti meidän Sampo, joka liittyi viime kesänä Trimedian riveihin. Trimedialaisista löytyy useampikin kasvissyöjä ja kasviksiin liittyvää haastetta on osattu odottaa jo hetken verran.

Tunnelma oli pääosin innostunut. Moni trimedialainen on siirtänyt ruokavalionsa painopistettä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän kasvispainotteiseksi, ainakin lounaspuheiden perusteella. Jauhelihaa korvataan soijarouheella ja kaurasta tehdyillä proteiinin korvikkeilla, myös vaalealla lihalla on korvattu punaista lihaa. Porukastamme löytyy kyllä myös täysverisiä lihansyöjiä, joita epäilytti ajatus liharuokien korvaamisesta kasvisruuilla. Myöskään luotto omiin kokkaustaitoihin ei ollut kaikilla erityisen suuri ja epäiltiin, että onnistuuko sitä tekemään edes yhden onnistuneen kasvisruoan!

Haaste oli kuitenkin melko kevyt, sillä sen periaatteena oli kasvisruuan valmistaminen ainakin kerran viikon aikana. Ruuat saivat olla vegetaristeille sopivia, eli ne saivat sisältää eläinperäisiä tuotteita kuten maitoa, juustoa ja kananmunaa.

Onnistuneita annoksia löytyi mukavasti. Itseasiassa yksikään testatuista resepteistä ei tainnut saada huonoja arvosteluita. Tämä tarkoittaa joko sitä, että trimedialaiset pitävät kasvisruuista, tai sitä, että olemme erinomaisia kokkeja. Tai no, muutamat kokeilut eivät kerryttäneet kuvasaldoa, koska lopputulos olis kuulemma sen verran epämääräisen näköistä…

Tässä kuvasaldoa kokeiluista:

Pastaa avokadolla ja valkosipulikastikkeella, kauramaitoon tehtyjä lettuja ja mustikoita, tacomaustetulla kasvisvönerillä täytettyjä hot dogeja ja kasvishamppari bataattiranskalaisilla.

Pastaa fetalla ja salaatilla, kasvishampurilainen ja paistettuja perunoita, punajuurta uunissa ja pizza mozzarellalla.

Feta-tomaatti-pastaa testasi ainakin kolme henkilöä viikon aikana, some oli selkeästi tehnyt tehtävänsä. Resepti mukaili tätä Liemessä-blogin reseptiä: http://liemessa.fi/2019/02/uunifetapasta/. Meidän vinkki on, että feta riittää useammankin, kuin kahden hengen annokseen: lisää tomaattien ja pastan määrää, niin reseptistä syö ainakin muutaman kerran.

Trimedialaisten fiilikset

Kasvisruokahaaste jätti hyvän fiiliksen. Aivan kaikilta ei kommentteja tai reseptejä valunut Slackiin, mutta yleinen tunnelma vaikutti hyväksyvältä. Varsinkin alkuviikko oli melko hiljainen, mutta onneksi loppuviikosta innostuttiin jakamaan omia kuvia.

Kasvisruokailu on ilmaston näkökulmasta yksi suurimmista asioista, joihin voi vaikuttaa arkisilla valinnoilla. Lihan pois jättäminen kokonaan voi tuntua aluksi melko vaikealta, jolloin voi alkaa korvaamaan punaista lihaa esim. vaalealla lihalla tai juustolla. Myös vegekorvikkeet toimivat hyvin jauhelihan ja kanan tilalla: makuero on melko pieni ja ravintoarvot jopa paremmat.

Tässä vielä koottuja listoja kasvisruokakokkailuun, joista voi poimia itselleen mielenkiintoisia reseptejä testiin:

https://chocochili.net/luokka/paaruoat/

https://www.viimeistamuruamyoten.com/suomen-ruokabloggaajien-top-kasvisruokareseptit/

https://www.hellapoliisi.fi/kasvisruoat/

Haasteet jatkuvat! Viime viikolla saimme haasteen, joka otettiin vastaan innokkaina, mutta jännittyneinä. Kyseessä oli 2010– luvulla elävän länsimaalaisen ihmisen pahin haaste, eli älypuhelimista ja muista älylaitteista luopuminen viikon ajaksi.

”Kokeile elää viikko ilman älypuhelinta taskussasi, älykelloa ranteessasi ja tablettia sylissäsi. Tarkoitus on olla selaamatta Instagramia samalla kun toisella silmällä katsot televisiota, lukematta Twitteriä tai Hesarin uutisia samalla kun kuuntelet toisella korvalla läheisesi päivän kuulumisia tai katsomatta Youtube-videoita samalla kun osa keskittymisestäsi on kitaratreenissäsi.”

Tason sai päättää oman tarpeen mukaan. Trimedialaisten joukossa on melko erilaisia digilaitteiden käyttäjiä. Osa meistä oli hyvinkin tietoisia puhelimeen ja tablettiin käytettävästä ajasta, osalle ruutuajat olivat mysteereitä.

Haasteeseen valmistautuessa kävi selväksi, että jokaisella meistä oli omat ”Akilleksen kantapäät” älylaitteiden käytön suhteen. Monet kokivat älylaitteet vahvasti harrastuksiin liittyviksi, eivätkä kokeneet siihen tuhlautuvan aikaa. Vaikka aikaa saattoi kulua, se oli tiedostettua vapaa-ajan käyttöä. Toiset eivät käyttäneet kännykkää tai tablettia lainkaan pelaamiseen, vaan aikaa vei enemminkin sosiaalinen media ja Instagramin koukuttava maailma.

Miten meni?

Haaste sai trimedialaisissa aikaan pääosin onnistumisen tunteita. Kukaan haasteeseen tarttunut ei kokenut varsinaisesti jäävänsä mistään paitsi, kun käyttikin aikaa eri tavalla. Viikko ei kuitenkaan ollut helppo ja myös ”epäonnistumisia” sattui. Vastoinkäymisistä huolimatta teimme parhaamme ja saimme kokeilusta hyviä oivalluksia.

Viikon aikana todettuja positiivisia fiiliksiä:

Haasteita horisontissa

Haaste ei ollut helppo. Kännykän selaamisesta on yllättävän vaikea luopua, kun siitä on tullut tapa. Varsinkin ne tylsät hetket, jolloin 100 % läsnäoloa ei vaadita, saivat käden hapuilemaan puhelinta. Rehellisyyden nimissä voimme myöntää, että osa jätti haasteen kesken. Joko tietoisesti, tajuten ettei pysty minimoimaan omaa älylaitteiden käyttöä tai vahingossa unohtamalla haasteen. Varsinkin viikonloppuna, kun vapaa-aikaa oli enemmän, oli haastavaa pitäytyä irti puhelimesta.

Suurimmalla osalla meistä löytyi ruutuaikaa mittaava sovellus puhelimesta, osa latasi sen varta vasten. Oma ruutuaika yllätti enemmistön trimedialaisista. Luvut olivat yleisesti ottaen isompia, kuin mitä etukäteen kuviteltiin. Loppuviikosta vertailimme aikoja. Suurin osa oli saanut hilattua ruutuaikaa alhaisemmaksi, kuin haasteen alussa.  Sovellus oli hyödyllinen oman ajankäytön hahmottamisen kannalta, suosittelemme ehdottomasti sen testaamista.

Trimedian sisäisestä viestintäkanavasta, Slackista löytyi onneksi vertaistukea tilanteeseen. Vertaistuen lisäksi jaettiin myös parhaita vinkkejä, miten helpottaa omia pakko-oireita älylaitteiden räpläämiseen. Tässä toimivimmat vinkit:

Viikon päätyttyä suurin osa meistä trimedialaisista päätyi tarkkailemaan entistä tarkemmin älylaitteiden käyttöä. Moni asetti selkeitä ajallisia tavoitteita, jotka helpottavat laitteiden käytön seuraamista. Osa sai myös todeta, että oli jo ennen haasteeseen tarttumista löytänyt sopivan balanssin älylaitteiden käytön ja muun elämän välillä, eikä haaste muuttanut käytöstä suuntaan tai toiseen.

Suosittelemme älylaitelakon testaamista varsinkin silloin, jos puhelin eksyy käteen tiedostomattakin. Meilläkin aiheesta puhutaan vähintään viikottain, mutta konkreettisesti ajankäytön seuraaminen ja oman tekemisen rajoitus voi olla herättelevää. Voit yllättyä myös positiivisesti, kuten moni meillä ja huomata, että käytät älylaitteita tasapainoisesti eikä niillä ole suurta vaikutusta arkeen.

Työtä voidaan tehostaa monin eri tavoin; check-listoilla, työn ajastamisella, ympäristön rauhoittamisella – jokaisella on oma keinonsa. Toimitusjohtajamme Arto halusi testata mielenkiintoista tapaa tehostaa töitä: vähentämällä työaikaa.

Työajan vähentäminen ja työtehon kasvattaminen ei välttämättä kuulosta kovin loogiselta. Ihmisillä on kuitenkin tapana juurtua tuttuihin käytäntöihin, jotka voivat pidemmän päälle olla myös haitaksi tehokkuudelle. Vaikka työtahti olisi hyvä, työpäivät voivat tuntua pitkiltä ja päiviin tulee tietty rutiini. Moni menestynyt yrittäjä ja stressaavaa työtä tekevä henkilö vannoo 80% työajan mukaan – tekemällä vähemmän, saat aikaan enemmän. Teoriassa se kuulostaa hyvältä, mutta miten kokeilu toimi käytännössä?

Kaikkien työntekijöiden siirtäminen 80 % työajalle ei ole oikea ratkaisu, eikä sillä todennäköisesti saataisi aikaan haluttuja asioita. Halusimme sen sijaan testata niin sanottua 3-2-3 -mallia. Kolme tuntia töitä, kaksi tuntia kehitystä ja kolme tuntia töitä – päivä pulkassa. ”Virallinen” työaika vähentyy kuuteen tuntiin ja lounastauon ympärille avautuu vapaata aikaa, jota käytetään itsensä kehittämiseen tai niin sanottuun yhteiseen hyvään.

Itsensä kehitys voi olla opiskelua tai muutoin oman osaamisen kehittämistä. Yhteisellä hyvällä tarkoitetaan niiden asioiden läpikäymistä, jolle ei tunnu ikinä löytyvän sopivaa aikaa. Maanantait aloitamme aina viikkopalaverilla, jossa käydään läpi kaikkien työ- ja joskus vähän muutkin -kuulumiset. Usein siellä tulee esiin yhteistä keskustelua vaativia teemoja, joita ei kuitenkaan ehditä käymään läpi tuon reilun tunnin aikana. Nyt nämä asiat voitaisiin nostaa samantien jonkun päivän ”yhteisen hyvän” ajan teemaksi.

Monelle parin tunnin tauko suoritettavista töistä tarkoitti myös mahdollisuutta purkaa sähköpostikuormaa, tai pienten yksittäisten työtehtävien tekemistä. Kun aamun ehti tehdä tehokkaasti töitä, oli helpompi keskittyä yksittäisiin meileihin ja tämän myötä esimerkiksi uusien työtehtävien ajastamiseen ensi viikolle.

Joululomalta palatessa moni trimedialainen tiesi työkalenterinsa sisällön jo useamman viikon eteenpäin. Töitä riittää, mikä on tietysti positiivinen asia. Tekemistä tuntui kuitenkin olevan loputtomiin, eikä työpäivien aikana ollut helppoa ylläpitää selkeää rytmiä. Meillä oli myös satunnaisesti tapana keskeyttää toisiamme, vaikka sitä ennen kysyttiinkin kohteliaasti ”saako häiritä”. Ennen kaikkea 3-2-3 työajan oli tarkoitus rauhoittaa aamut ja iltapäivät niin, että jokainen sai varmasti keskittyä ainoastaan omaan työhön.

Kello kahdeksan ja yhdentoista välillä keskityimme omiin töihin ja annoimme myös muille työrauhan. Ensimmäisen kolmen tunnin slotin loputtua alkoi kahden tunnin kehitysjakso. Kehitysjaksoon sisältyi myös lounas, jolla moni aloitti vapaamman ajanjakson. Syödessä tulee vaihdettua ajatuksia ja käytyä läpi mahdollisia haasteita, jotka tulivat vastaan aamulla. Tämän testiviikon aikana meillä oli muutama sovittu kehityskohde, eli kehitysaikaa käytettiin myös ns. yleiseen hyvään – tällä viikolla se sisälsi mm. saavutettavuusopastuksen ja yhteisen asiakaskokemustutkimuksen tulosten läpikäynnin.

Kaikki lähtivät kokeiluun innoissaan. Huomasimme erilaisen päivärytmin vaikuttavan muun muassa näin:

Haasteen aloituksesta on nyt useampi viikko. Positiivisten tulosten johdosta olemme päättäneet jatkaa kokeilua. Olemme varanneet kello 11 ja 13 välisen ajan omaan kehitykseen, yhteiseen hyvään tai Trimedian sisäisille palavereilla. Tuon ajan ulkopuolinen aika on jokaisen itse määriteltävissä, ellei sille satu asiakaspalaveria – niiden suhteen kyllä joustetaan.

Jatkotoimenpiteet

Jatkotoimenpiteinä pidämme vielä kehitysajan sisällön hiomista sekä oman keskittymisrauhan takaamista. Vaikka kolmen tunnin pätkä on varattu vain omille töille, se ei automaattisesti takaa hyvää keskittymiskykyä. Yksi keino, joka on tuttu myös Lean-opeista, on first in, first out- periaate.

First in – first out eli FIFO tekniikan ideana on suorittaa työt raa’asti niiden tulojärjestyksessä. Tekemistä ei saa keskeyttää uusien sähköpostien tai tehtävien takia, vaan työt tehdään päätetyssä järjestyksessä. Kaikkiin tehtäviin, kuten usean päivän tehtäviin tämä ei toki sovellu suoraan. Suuretkin projektit on kuitenkin mahdollista jakaa pienempiin osiin, jolloin myös niiden aikatauluttaminen ja keskittyminen on sujuvampaa. Erilaiset lean-tekniikat ovat ehdottomasti kokeilun arvoisia, jos halutaan etsiä uusia keinoja tehostaa työntekoa, suosittelemme tutustumaan!

Tällä viikolla Trimedian AD Jarmo Mikkilä haastoi muut trimedialaiset käyttämään luovuuttaan piirtämishaasteen parissa. Piirtäminen on asia, josta moni pitää nuorempana, mutta josta luovutaan vanhemmiten. Syynä tälle saattaa olla turhan kriittinen kuvaamataidon opettaja tai ehkä vain mielenkiinnon kohteiden muuttuminen – tätä emme voi koskaan tietää varmaksi. Mutta luonnostelusta ja visuaalisesti asioiden hahmottelusta on todistetusti hyötyä, joten taitoa on ehdottomasti järkevää ylläpitää!

Haaste oli viisipäiväinen. Joka päivälle oli oma teema, jonka mukaan kaikki piirtäisivät samalle paperille. Piirroksia sai myös yhdistää jo olemassa oleviin kuviin. Vaikka haasteen pääteemana oli piirtäminen, sen ajatuksena oli myös yhdessä työskentely ja rohkeus ilmaista itseään porukalla.

Maanantai

Maanantaina teemana oli oma lemmikki. Jos omaa lemmikkiä ei ole, sai hyödyntää myös sukulaisten ja ystävien karvaisia (ja karvattomia) eläimiä. Paperille piirtyi paljon koiria ja kissoja, sekä yksi kilpikonna! Ensimmäisen päivän jälkeen meitä vielä muistutettiin paperin rajallisuudesta – jättikokoinen kissa ja monen monta koiraa veivät jo melko hyvän osan pinta-alasta. Noh, kyllä tälle arkille vielä mahtuu!

Tiistai

Tiistaina piirrettiin hahmoja. Hahmon alkuperä oli vapaa, eli pelien, elokuvien ja sarjakuvien tyypit olivat käytettävissä. Ensimmäisen päivän jälkeen saimme vielä muistutuksen, että kuvia voi tosiaan liittää toisiinsa. Piirtämishaaste eteni siihen asti varsin perinteiseen suomalaiseen tyyliin: jokainen aloitti piirtämisen omasta nurkasta, eikä lähestynyt muita.

Keskiviikko

Keskiviikon teemana oli paikka. Paikka, jossa piirtäjä rentoutuu ja viihtyy. Paperille piirtyi mökkejä, metsää ja jopa Prisman kyltti! Jokainen rentoutuu tavallaan, toisille se on luonnonrauha ja hirsimökki, toisille hyvä kahvi lähi-Prisman Pressossa.

Torstai

Torstaina herkuteltiin – noh, ainakin mielikuvissa. Teemana oli oma lempiherkku, jota ilman ei tahdota pärjätä. Torstai oli melko käänteentekevä päivä, sillä miltei kaikki herkut löytyivät toisiin hahmoihin liitettyinä.

Perjantai

Viikon viimeinen päivä! Viimeinen haaste oli piirtää esine, joka liittyy jollain tapaa piirtäjän harrastuksiin. Myös harrastusvälineet saatiin hyvin liitettyä paperille muihin hahmoihin. Vaikka haasteen alussa näytti siltä, että kukaan ei tahdo tuhria toisten töitä, perjantaina pystyimme toteamaan itsellemme, että nyt on onnistuttu. Hahmot kulkivat sulassa sovussa paperille, syöden karkkia ja suklaata.

Kissoja, tonttuja, karkkia ja suklaata, Prismaa ja pelejä. Niistä trimedialaiset tehty on.

Harrastukset x hahmot x lempipaikka. Ja lemmikkikin löytyy ylänurkasta!

Viikko meni sutjakasti ja moni odotti seuraavan päivän aiheita innoissaan. Haasteen ensimmäisenä päivänä tapahtui suomalaisille tuttu ”bussipysäkki-ilmiö”, eli jokainen aloitti piirtämisen omasta nurkasta, varoen toisten töitä. Viikon edetessä kuvia uskallettiin myös yhdistellä, vaikka siihen kaivattiinkin pientä kannustusta Jarmolta. Moni meistä arkaili kynään tarttumista, mutta lopulta miltei kaikki jättivät jälkensä paperiin.

Haasteen ideana olikin herätellä uusia tapoja arkeen ja näyttää, että kaikki osaavat kyllä piirtää. Saavutimme tavoitteen mielestämme hienosti. Haaste oli sen verran pidetty, että siitä on toivottu jo uusintaa. Saa nähdä, onko ensi kerralla tulos vielä runsaampi!

Hyväntekeväisyyshaaste.

Me Trimedialla koetaan, että meillä on asiat oikeasti erittäin hyvin. Me ollaan terveitä, saadaan tehdä työtä josta pidetään, lähipiiri on kunnossa ja elämässä on ylipäätään asioita, joista saadaan olla kiitollisia. Siksi päätimme näin joulun lähestyessä tehdä jotain yhteisen hyvän puolesta: lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Jokainen sai ehdottaa omasta mielestään parasta kohdetta, joiden joukosta yhdessä päätettäisiin yksi kohde. Viikko eteni tasaisen rauhallisesti ja tunnelma oli odottava. Vaikka mikään vaihtoehto ei varmastikaan olisi ollut huono, ilmassa oli silti pientä jännitystä. Vasta perjantaina ensimmäinen meistä rohkaistui ja jakoi kohteen muille. Kun ensimmäinen ehdotelma pongahti Slackiin, sitä seurasi nopeasti muutama muukin. Esittelemme tässä muutaman kohteen ja lyhyet perustelut. Jos sinulle herää tarve auttaa, voit tutustua sivuihin tarkemmin linkeistä.

Pelastakaa Lapset ry – Jemenin lapset

WWF – Luonnonsuojeluliitto


Suomen Mielenterveysseura

Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry

Ensi- ja turvakotien liitto

Jotkut ovat ulosannissaan vähän ytimekkäämpiä. Lyhyesti esiteltynä, ensi- ja turvakotien liitto auttaa lapsia, jotka elävät vaikeissa ja turvattomissa kodeissa.

Ehdotuksien läpikäynnin jälkeen toteutettiin pienimuotoinen äänestys. Eniten ääniä saivat WWF ja Ensi- ja turvakotien liitto. Äänestyksestä muodostui varsinainen trilleri, kun ratkaisevan äänen antava henkilö oli etänä, autuaan tietämättömänä ratkaisevasta roolistaan. Pienimuotoisen Slack-tykittämisen (ja kenties myös puhelimitse häiriköimisen) jälkeen onnistuimme rikkomaan toisen työrauhan ja viimeinen ääni annettiin …WWF:lle! 🐳

WWF:n yritysten joululahjoituksissa oli valittava saimaannorppien ja Itämeren välillä. Päädyimme tällä kertaa Itämereen, jonne ”upotimme 500 euroa”. Perustelu, ”ilman planeettaa ei paljoa tarvitse rahoittaa eläimiä tai ihmisiä” oli oikeastaan aika osuva. Planet first, koska hei, se oli täällä ensin.

Keskustelu luonnosta ja sen nykytilasta sai meidät miettimään myös niitä pieniä tekoja, joilla voi hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä.

Sähkö meille tuleekin jo uusiutuvien energialähteiden kautta, mutta mitä muuta toimisto voisi tehdä? Keskustelu kumpuili aurinkopaneelien asentamisesta kahvihävikin vähentämiseen. Aurinkopaneeleita ei toimistolta vielä toistaiseksi löydy, mutta kahvin hävikkiä on alettu seuraamaan. Myös etäpalavereiden pitäminen autoilun sijaan on hyvä vaihtoehto, eikä jääkaappia tarvitse täyttää eksoottisilla kokoushedelmillä, jotka päätyvät lopulta roskiin.

Uudet maisemat.

Työmatkat ovat huomattava osa trimedialaisten päästöjä, koska suurin osa tuli töihin omalla autolla. Myös Kangasvuoren ylämäet olivat melkoisia energiasyöppöjä lihasvoimin paikalle tuleville. Pohdinta työmatkojen energiakulutuksesta otettiin melko tosissaan johtoportaassamme, sillä muutamme heti vuoden 2019 alussa uusiin tiloihin Jyväskylän keskustaan, johon on helppo saapua mistä päin Jyväskylää tahansa! Okei, kyllähän myös kasvanut työntekijämäärä vaati isompia tiloja, mutta uuden toimiston helppo saavutettavuus on myös iloisesti vastaanotettu ominaisuus.

Trimedia toivottaa kaikille hyvää joulua ja mahtavaa uutta vuotta! Palataan asiaan ensi vuonna, Sepänkadulta.

Viikko 45: ”Taukojumppa. Tarkoitus on herätellä passiivisia lihaksia, jotta saadaan veri kiertämään myös vielä iltapäivällä. Haasteen voi suorittaa istuen tai seisten. ”

Viikolla 45 pureuduttiin koodarien ydinongelmaan: istumatyöstä johtuviin niska-, hartia- ja selkäkipuihin. Trimedian toimistolla on mahdollista tehdä töitä seisten, istuen tai Fatboyssa makoillen, mutta tästä huolimatta trimedialaisten lihakset tuppaavat kipeytymään ja taukoja pidetään liian harvoin. Inari haastoi porukan lähtemään mukaan taukojumppaan, joka ei veisi päivästä kuin kolme minuuttia. Taukojumppa keskittyy kiristyvien lihasten venyttelyyn ja passiivisten lihasten aktivointiin. Etäpäivää viettäville annettiin avuksi tämä Hyvä Terveys-lehden artikkeli, josta löytyy kolme helppoa ja nopeaa liikettä, joilla vilkastuttaa verenkiertoa.

Haasteen antaja lupautui pitämään yhteisen taukojumppahetken parina ensimmäisenä päivänä, jotta trimedialaiset pääsevät kunnolla vauhtiin. Me olemme melko yhteisöllistä porukkaa, mutta nautimme myös töihin syventymisestä omassa rauhassa. Tästä huolimatta yhteiseen taukojumppaan intoutuivat melkein kaikki trimedialaiset, mikä oli oikein positiivista.

Taukojumppa aiheutti kiitosta, mutta myös kiroamista. Venyttely ja pieni lihasten herättely kesken työpäivän sai todellakin veren kiertämään. Osalla trimedialaisista taukojumppa oli jopa liian tehokas – venyttelyhetki oli avannut lihaksia niin tehokkasti, että monen niska tai hartiat olivat kipeytyneet – ei ihan toivottu lopputulos.

Tästä huolimatta yhteiseen taukojumppahetkeen osallistuttiin tiistainakin. Valitettavasti haasteen antaja satutti polvensa ennen alaraajojen taukojumpan esittelyä, mutta sen ei annettu häiritä. Venyttelyhetket tuli silti pidettyä. Viikon viimeinen taukojumppa vedettiin A-Han Take on Me:n rytmissä.

Haasteesta jäi kaikille käteen hyviä venyttelyvinkkejä, sekä muistutus siitä, että istumatyö ei todellakaan ole tuki- ja liikuntaelimille se helpoin työ. Taukojumppa-viikolla keskustelu ajautui välillä myös vapaa-ajan liikkumiseen ja siihen, miten omasta kunnosta pyritään pitämään huolta. Onneksi meillä on mahdollisuus tehdä työtä asentoa muuttaen, seisten tai makoillen. Jo pelkkä liikkumisen lisääminen voi helpottaa yläselän ja niskan jumiutumista.

Oletko itsekin istumatyössä? Nappaa tästä vielä artikkelivinkit hyviin työasentoihin & taukojumppiin!

Yle – Vinkit istumatyön haittojen selättämiseen

MeNaiset – oikeanlaiset työasennot istumatyöhön

Anna – 7 liikkeen tehokas taukojumppa

”Viikko 44. Somesta tuttu Kuva päivässä- haaste. Kuvaan voi liittyä jokin tarina, tai sitten se voi olla satunnainen silmään osunut mielenkiintoinen asia. Kuvan olisi hyvä liittyä omaan arkeen.”

Viikolla 44 trimedialaiset haastettiin tuomaan esiin visuaalinen puolensa: mitä meidän arkeen sisältyy ja miten se tuodaan esiin kuvina. Tästä postauksesta tuleekin siis normaalia visuaalisempi!

Trimedialaisten arkeen sisältyi muun muassa…

Kahvia ja töitä.

Rentoutumista villasukat jalassa, RDR 2:een tutustumista.

Valmiita kynttiläillallisia.

Glögiä ja pipareita.

Innokkaita apukokkeja.

Koiran karvanlähtöaika.

Ja viikon päätteeksi ulkona syömistä!

Miltä sinun viikkosi näyttää? Millaisista asioista juuri sinun arkesi koostuu? Voit heittää haasteen omalle työporukallesi tai vaikka kaveripiirille. Toki tänä sosiaalisen median kultakautena monen kuulumiset löytyvät Instagramista, mutta joskus huolettomampi asenne oman elämän kuvailuun on ihan kohdallaan.

 

”Vko 43: Onnellisuushaaste. Kirjaa joka aamu herätessäsi ja joka ilta nukkumaan mennessä 3 asiaa, jotka tekee sinut onnelliseksi. Asiat voi olla isoja tai pieniä, hyvästä kahvista tärkeisiin ihmisiin.”

Tämän haasteen ideana oli muistuttaa meitä siitä, kuinka monta syytä meillä onkaan olla onnellisia. Varsinkin näin syksyn pimetessä on hyvä kerrata, miten moni asia onkin oikeastaan oikein hyvin. Haasteessa oli tärkeää muistaa kirjata asiat ylös, esimerkiksi kännykän muistiinpanoihin.

Haaste oli melko henkilökohtainen, eikä Slackin kanava tursunnut viesteistä. Monelle ne kaikista tärkeimmät asiat jotka ilahduttivat päivittäin, olivat juurikin perhe ja läheiset. Tämä loikin pieniä haasteita eri onnen lähteiden löytämiselle: monilla ne toistuivat päivästä toiseen. Vaikka kaikki kokivat olevansa oikein tyytyväisiä elämäänsä, asioiden erittely ja listaaminen tuntui välillä yllättävän vaikealta. Myös asioiden rinnastaminen koettiin välillä haastavana: voinko nyt listata tähän sen todella hyvän suklaapatukan, jos listan ensimmäisenä on esimerkiksi lapsen kauniit sanat?

Haasteen aikana tuli huomattua, että Trimedialla ollaan yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä omaan elämään. Yhden työntekijän haaste oli jopa se, ettei oikein tiennyt mitä listata, koska on onnellinen kaikista elämän osa-alueista. Vielä vaikeampaa olisi ollut listata elämän huonoja puolia, koska niitä ei oikeastaan ole. Siinä on monelle aikamoinen tavoite!

Asioiden listaamisen luulisi olevan todella nopea ja helppo tehtävä, mutta melko moni trimedialaisista myönsi unohtaneensa merkitä asioita ylös. Mitä lähempänä oltiin loppuviikkoa, sitä yleisempää tästä tuli. Myös haasteen heittäjä, allekirjoittanut, unohti kirjaamisen erityisesti iltaisin.

Loppufiilikset

Listoja selatessamme useampi huomasi, että tietyt onnellisuustekijät nousivat esiin yhä uudelleen ja uudelleen: perhe ja parisuhde. Niiden lisäksi listoilta löytyi pieniä onnen kimpaleita, kuten hyvä kahvi, kaapista löytynyt suklaa tai urheiluhetki. Lopulta moni pystyi toteamaan, että elämässä on kaikki oikein hyvin ja saa ylipäätään olla kiitollinen siitä, että asuu Suomessa ja on terve.

Oletko sinä ikinä kirjannut asioita ylös, jotka tuovat onnea elämääsi? Suosittelen kokeilemaan. Testijakso voi olla viikon, tai muutaman mittainen. Ota käyttöön esimerkiksi kännykän muistiinpanot. Me opimme, että kahdesti päivässä asioiden kirjaaminen voi olla turhan tiheä tahti – kerran päivässä voisi olla sopiva. Toivottavasti löydät paljon kirjattavaa! 🙂

“Vko 41: Haaste: Listaa mitä kiinnostavia linkkejä on tullut viime aikoina vastaan ja kirjoita niihin kommentti.”

Osa meistä on aktiviisempia ja osa vähemmän aktiivisia linkkien jakamisessa. Alallamme kuitenkin tapahtuu koko ajan ja jokainen meistäkin käyttää aikaa ajan tasalla pysymiseen. Uusimpien ja kiinnostavien artikkelien lisäksi on hyvä kerätä sivuja ja informaatiota myös uusille tekijöille ja harjoittelijoillemme. Sivujen tekeminen helpottuu kokemuksen myötä, mutta myös hyvät linkit tekevät uuden oppimisesta helpompaa. Miksemme siis jakaisi hyviä vinkkejä, artikkeleita tai ylipäätään hienoja toteutuksia eteenpäin?

Basecamp muistutti meitä päivittäin kello 9 jakamaan linkkejä pienen infotekstin kera. Itse linkin lisäksi oli tarkoitus kirjoittaa lyhyt kommentti, miksi linkkiin kannattaa tutustua ja/tai mitä hyötyä tästä voisi olla. Myös vastaväitteitä sai tietysti esittää ja herätellä keskustelua aiheesta. Tavoitteena oli, että voisimme jatkossa kasata artikkeleita jakoon myös teille – kenties eriteltynä teemoilla. No, mitenkäs viikko sujui?

Jaettuja linkkejä kertyi vähän alle kaksikymmentä. Melkein kaikki osallistuivat haasteeseen ja löysivät mielenkiintoista sisältöä. Tässä kokeilun helmiä:

Postnordin verkkokaupparaportti vuodelta 2018 

Postnordin puolivuosittainen verkkokaupparaportti piti sisällään paljon lukuja Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin asukkaiden suhtautumisesta verkkokauppaan. Oli mielenkiintoista huomata, että vaikka suomalaiset olivat kaikista eniten kiinnostuneita käyttämään esimerkiksi uusia toimitusvaihtoehtoja, laahaamme yhä muita maita 15 % jäljessä verkkokauppojen käytön suhteen. Tärkeä nosto oli myös, että toimituskulujen sisällyttäminen postikuluihin on todella merkittävässä roolissa ostopäätöstä tehtäessä.

One thousand and one way to extend Gutenberg today

Gutenberg – mitä kaikkea sillä voikaan tehdä (ja rikkoa, terkuin meidän kehittäjä).

Digimarkkinoinnin verkkolehti

Digimarkkinoinnin verkkolehti sisältää ajankohtaisia uutisia digimarkkinoinnin saralla. Tämän vuoden kolmannessa julkaisussa haastatteluita oli Stockmannin, Suomen Digimarkkinoinnin, Paytrailin, Kekäleen ja Postin asiantuntijoilta.

Fontti, joka auttaa muistamaan paremmin

Ennen linkin klikkaamista joudumme kertomaan, että linkistä ei löydy salaista tietä täydelliseen muistiin. Ero muistitestissä eri fonttien välillä ei ole ollut valtava: Arial sai tulokseksi 50 %, kun taas  muistia parantava fontti 57 %. Siitä huolimatta mielenkiintoinen ajatus ja myös tieteellisesti todistettu, että jos jonkin eteen joutuu tekemään hiukan töitä, sen muistaa paremmin.

Git- Branches in a nutshell

Artikkeli, josta on hyötyä varsinkin tuoreille koodaajille ja siihen perehtyville. Brancheissa voidaan tehdä kehityskohteita ja testata ilman, että ne vaikuttavat heti masteriin. Brancheja kannattaa käyttää isommassa kehityksessä hyödyksi varsinkin silloin, jos tekijöitä on useampia. Helpottaa työprosessia ja pienentää riskiä rikkoa sivustoa.

PHP -The Right Way

Jos sivusto on vielä jollekin vieras, sieltä löytyy paljon perusinfoa PHP:stä. Tämä pikareferenssi on varsin helposti luettavassa muodossa ja siellä on melkeinpä kaikki mitä voi tarvita. Varsinkin uuden koodarin kannattaa kahlata sivustoa läpi, sieltä löytyy hyviä vinkkejä ja käytäntöjä. Tietoa on ihan perusasioista lähtien ja sivuilla on lisäksi paljon virheidenkäsittely-, testaus-, tietoturva- ja asennusvinkkejä.

Rebrand 2018 Case Study: Uber

Uberin brändiuudistuksesta kertova case study, joka sisälsi mielenkiintoisia huomioita brändäämisen ja designin kannalta. Jos sinua kiinnostaa edellä mainitut asiat, tähän kannattaa käyttää viisi minuuttia päivästäsi – spoiler alert: sisältää inspiroivaa sisältöä.

Lopputulos

Trimedialaisten keskuudessa oli suuria eroja sen suhteen, kuinka paljon haasteeseen panostettiin. Osa meistä käyttää enemmän aikaa artikkeleiden selailuun, osa taasen käyttää tauot työn lomassa puhtaasti pään nollaamiseen. Moni meistä koki myös olevansa melko valikoiva sen suhteen, mitä halusi muille jakaa. Sisällön pitäisi olla asiapohjaista, mutta myös hyvin kirjoitettua ja mieluusti vielä modernisti esitettyä. Myös uutuusarvo olisi kova sana.

Toivottavasti joku linkeistä oli myös sinulle uusi ja mielenkiintoinen aihe. Pyrimme jatkossa keräämään parhaita tärppejä ylös ja jakamaan niitä sitten teille. To be continued.

“Vko 40: Rauhoittuminen ja fokuksen löytäminen yksinkertaisella hengitysharjoituksella x3 päivässä.

Hengitysharjoituksia käytetään mielen tyhjentämiseen ja ajatusten keskittämiseen. Hengittäminen on tärkeä osa meditaatioharjoituksia, johon saimme ensikosketuksen tämän harjoituksen avulla. Tärkeää harjoituksessa oli se, ettei tarkoituksena ollut hengityksen muuttaminen, vaan pelkästään sen seuraaminen.

Haaste herätti intoa jo ennen sen aloittamista. Meillä on tapana kertoa tulevan viikon haaste aina edellisen viikon perjantaina, jotta niihin voi valmistautua viikonlopun aikana. Tässä tapauksessa hengitysharjoitusta taidettiin tehdä ensimmäisen kerran jo perjantai-iltapäivänä. 

 

Aivan kuvan kaltaista ympäristöä ei meditoimiselle löytynyt, mutta onneksi toimistolta löytyi tarvittaessa jokaiselle oma hiljainen tila, missä sai keskittyä ilman ärsykkeitä.

Miten meni?

Hengitys- ja keskittymishaaste sai positiivisen vastaanoton ja viikko jatkui hyvässä hengessä. Kollegoita muistuteltiin hengittämisestä, eikä kukaan ihmetellyt, jos joku katosi pimeään neukkariin pariksi minuutiksi. Vaikka pääosin vastaanotto oli hyvin positiivinen, oli myös muutama, ketkä yksinkertaisesti unohtivat hengitellä. Meiltäkin löytyy monta eri tyylistä keskittyjää: niitä, ketkä yksinkertaisesti päättävät uppoutuvansa töihin ja myös näiden vastakohtia, eli niitä keiden ajatukset sinkoilevat pahemmin kuin tilhi pihlajapäissään.

Hengityshaaste tuotti positiivisia kokemuksia – ajatukset selkeytyi, ainakin hetkeksi.

Haaste oli erityisen sopiva ja myös onnistumisen tunteita herättävä jälkimmäisenä mainitulle ryhmälle. Hengitysharjoitus koki kuitenkin lievän inflaation loppuviikkoa kohden, kun alkuhuuma meni ohi. Joillekin hengitysharjoitus jäi kuitenkin tavaksi, jota jatketaan yhä tälläkin viikolla. Loppupäätelmänä voisi todeta, että keskittymisharjoitukset tekevät hyvää, mutta vaativat hyvän motivaattorin.

Osalle keskittyminen oli helpompaa, ehkä jopa hämmentävän helppoa tuloksista päätellen.

Jos itse koet välillä haasteita keskittyä, kokeile ihmeessä yllä olevaa harjoitusta. Ylipäätään hetkeen pysähtyminen, silmien sulkeminen ja rauhoittuminen tekee hyvää hektiselle elämäntyylille.

 

“Viikko 39: Siirry koneen ääreltä liikkumaan ja nauttimaan syksyn raikkaasta ulkoilmasta, tai jollain muulla tapaa kerryttämään vähintään 10 000 askelta päivässä.

Haasteen heittäjä halusi saada Trimedialaiset kävelemään ja nostamaan päivittäistä aktiivisuustasoaan. 10 000 askeleen kerryttämistä seurattiin joko sovelluksella, älykellolla tai askelmittarilla. Haaste sai positiivisen vastaanoton, eikä kukaan ainakaan tyrmännyt ideaa.

Miten meni?

Moni saavutti tavoitellun kymmenen tuhannen askeleen määrän. Motivaatio oli korkeimmillaan haasteen ensimmäisinä päivinä: Slack kävi kuumana, kun trimedialaiset fiilistelivät otettuja askelia. Viikon myötä askelmäärät alkoivat kuitenkin vähentyä ja Slackikin rauhottui. Suurin haaste askelien kerryttämisessä oli aika. Monella Trimedialaisella on jälkikasvua huolehdittavana sekä tietysti normaali arki pyöritettävänä; on kaupassa käyntiä, treeneihin kuskaamista, omia harrastuksia ja kotitöitä. Mihin väliin sitä laittaisi parin tunnin lenkin?

Totesimme, että askelia on helppo ja mukavakin kerryttää, jos aikaa vain on riittämiin. Myös arjen rutiinit ja niissä tehdyt valinnat vaikuttavat luonnollisesti päivän aktiivisuuteen. Yksi erinomainen tekijä askelten kerryttämiseen oli koiran omistaminen. Ne, jotka omistivat koiran keräsivät eniten askelia viikossa – lenkkejä tulee tehtyä päivässä vähintään muutama ja parhaimmillaan tuo 10 000 askelta kertyy jo näiden lenkkien aikana – sen päälle tulevat askeleet ovat pelkkää plussaa.

Trimedialaisilta löytyy tällä hetkellä huikeat kolme koiranpentua, jotka ovat erinomaisia askelten kerryttäjiä. Varsinkin, kun niitä yrittää saada kiinni. 🙂

Lopputulos

Yleisesti ottaen fiilikset olivat hyvät. Askeleiden mittaaminen sai monen huomaamaan, miten pienetkin erot tekemisessä voivat näkyä askeleissa, eli juurikin nämä iltapäivälehtien sivuilla jaetut vinkit jäädä pois kahta pysäkkiä aiemmin tai parkkeerata auto kauemmas. Toisaalta, välillä askelia tuntui kertyvän ihan “tyhjästä” – jo puolen tunnin siivoaminen ja tavaroiden järjestely kotona saattoi tuoda useamman sata askelta, vaikka olisi pyörinyt koko ajan neljän seinän sisällä. Haaste oli hyvä, mutta samalla kuulemma pelottava, kun tajusi miten vähän sitä joinakin päivinä liikkuikaan. 

Kuvassa potentiaalinen toimistokoira, joka kerrytti hyvin askelia. Tällä hetkellä uraa toimiston terapeuttina estää ainakin pehmeille pinnoille pissaaminen ja tuolinjalkojen syönti…

Jos et ole vielä mitannut aktiivisuuttasi, suosittelemme ainakin kokeilemaan. Jos askelia kertyy viikon testijaksolla miltei tai yli 10 tuhatta päivässä, aktiivisuutesi on todennäköisesti melko hyvällä taholla. Jos numerot jäävät esimerkiksi alle viiden tuhannen joka päivä, on ehkä syytä miettiä, voisiko askelia kerryttää lisää.

“Vko 38: Älä osta valmisruokaa. Ei salaattibaareja, Kokkikartanoita tai pikanuudeleita, valmista ruoka toimistolla tai tuo kotoa.

Haasteen tarkoituksena oli vähentää valmisruokien kulutusta toimistollamme ja saada ihmiset kokkaamaan itse joko kotona tai töissä. Haaste salli ruuan itse valmistamisen, eikä myöskään puolison tekemistä aterioista rokotettu.

Miten meni?

Haasteeseen lähti mukaan kaikki trimedialaiset. Viikon ajan meillä erittäin tutut näyt, Kokkikartanon ateriat, pikanuudelit ja itämaiset mikroateriat loistivat poissaolollaan. Kotoa tuodut ateriat herättivät keskustelua, onneksi ihan positiivista sellaista – muutamaa vitsiä lukuunottamatta. Muutama hurja myös testasi itse lounaan valmistamista; Trimedian keittiössä valmistui ainakin kreikkalaista salaattia, pastaa sekä melko monia “kunhan kokosin kaikkea kivaa kotoa”-aterioita.

Kuvituskuva, kuten ehkä arvasitkin.

Kokeilu herätti myös pientä ryhmäpainetta, varsinkin niille, keillä ei ollut tapana tehdä lounaita valmiiksi edellisenä iltana. Aikatauluihin tai ostoslistaan olikin yllättävän haastavaa sujauttaa seuraavan, tai jopa koko viikon ruuat. Eniten ongelmaa tuotti juurikin ruuan tekemiseen menevä aika. Moni Trimedialainen elää parhaillaan ruuhkavuosia, jolloin tekemistä on enemmän kuin päiväkoti-ikäisellä vipeltäjällä tramppapuistossa – tyhjät hetket käytetään rentoutumiseen, eikä ruokalistan suunnitteluun. 

Vaikka haasteen alkupuoli saattaa kuulostaa siltä, että meillä syödään pelkästään eineksiä, tilanne ei ole aivan näin. Moni tuo ruokansa joka päivä kotoa ja saattoi tehdä jopa koko viikon ruuat pakastimeen valmiiksi. Minimivaiva, maksimipalkka niin sanotusti. Itse tehdessä voi myös säästää pitkän pennin, eikä ruoan maussa hävitä valmisaterioille – päin vastoin. Kokkaamiseen tottuneille henkilöille haaste oli luonnollisesti ”pala kakkua”.

Tässä välissä voisi myös huomauttaa, että aikanaan Trimedialla on ollut oma ruokarinki. Parhaillaan rinkiin osallistui 6-7 henkilöä, eli miltei kaikki sen aikaiset tyypit. Yksi toi ruuat ja kokkasi muille, mikä toi tiiviiseen yhteisöön vielä vahvemman perhe-fiiliksen. Pikkuhiljaa ruokailutottumukset muuttuivat ja erikoisruokavaliot lisääntyivät, jolloin yhteisen ruuan tekemisestä tuli haastavampaa kuin ennen. Tällä hetkellä ruokarinki olisi jo aikamoinen haaste, tai ainakin ruuan pitäisi olla vegaanista, gluteenitonta, laktoositonta ja mieluiten vältellen FODMAP-hiilihydraatteja… Eli, ehkä tuomme omat eväät vielä toistaiseksi.

Kuvituskuva, joka on lähempänä todellisuutta siitä, mitä meidän keittiössä näkyi kotiruoka-viikon aikana.

Haaste aiheutti kaikissa positiivisia tunteita. Oli hienoa nähdä, että kaikki onnistuivat tuomaan mukanaan kotiruokaa tai kokkaamaan jotain syömäkelpoista toimistolla ainakin muutaman kerran. Haasteen loputtua oli kuitenkin havaittavissa myös ilon pilkahduksia – ensi viikolla voidaan syödä taas normaalisti! 

Heitämme haasteen myös sinulle, lukijalle – erityisesti niille, jotka notkuvat joka sunnuntai kaupan valmisruokaosastolla, pohtien, mitä sitä ensi viikolla söisi. Hyväksi todettuja reseptejä ovat esimerkiksi kaikki kasviskeitot, makaronilaatikot ja erilaiset kastikkeet, joita on helppo täydentää riisillä tai pastalla. Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot ovat myös melko simppeleitä pakastaa, jolloin koko viikon ruuat voi toteuttaa kerralla.

Hello world!

Me ollaan Trimedia. Me tuotetaan nettisivuja, verkkopalveluita ja markkinointia. Meillä on töissä huipputyyppejä, jotka tekee luonnollisesti huippujuttuja. Muutama viikko sitten meidän toimitusjohtaja keksi tavan, jolla devaajat, sisällöntuottajat ja AD:t saataisiin juttelemaan keskenään muustakin, kuin meneillään olevasta projektista tai lounaiden sisällöstä.

Arto halusi, että jokainen viikko yksi meistä heittää vuorollaaan haasteen koko porukalle. Haaste saa olla oikeastaan kaikkea muuta, paitsi vegaanien pakkosyöttämistä pepperonilla. Trimedia on tunnettu melko korkeasta sitoutumisasteesta, eli työntekijät ovat keskenään tuttuja jo vuosien takaa. Nyt oli aika haastaa tuo ryhmähenki ja alkaa kehittää itseämme ihmisinä (send help!).

Ainoa sääntö oli, että haasteen täytyy olla kehittävä ja positiivinen asia. Teemana oli itsensä kehittäminen ja kenties ajatusmaailman laajentaminen. Meidän porukka on varsin monimuotoinen – löytyy kasvissyöjiä, työmatkapyöräilijöitä, kulttuurista kiinnostuneita ja peli-intoilijoita. Kaikilla on kuitenkin annettavaa toisille ja itsensä haastaminen tekee yleisesti ottaen oikein hyvää. Ensimmäinen viikkohaaste olikin omien tottumusten ja tapojen pohtimista: sijoitushaaste.

“Vko 36: Sijoittaminen – Tee kuukausitason säästö- ja sijoitussuunnitelma.

1)  Kuuntele https://soundcloud.com/rahapodi/jakso-117-lapsilisat-porssiin

Jaksossa kuvataan kuinka korkoa korolle efekti toimii. Podcast käsittelee sitä, kuinka kannattavaa sijoittaminen on aloittaa jo lapsuudessa. Mitä aiemmin sijoittamisen aloittaa, sitä paremmin korkoa korolle mekanismi pääsee oikeuksiinsa. Usein jo pieni sijoitussumma kuukaudessa riittää kasaamaan hyvän potin, kun vain sijoitushorisontti on riittävän pitkä.

2) Etsi kiinnostava sijoittamista ja säästämistä käsittelevä blogi ja lue sitä, esimerkiksi:

Pohatta

Laiska sijoittaja

Rikas Erakko

Ekonomimimmi

3) Tee oma (kuvitteellinen) yksinkertainen kuukausitason säästö- ja sijoitussuunnitelma.

Haasteen oli tarkoitus herättää ihmiset ajattelemaan omaa rahankäyttöään ja tulevaisuutta: mihin kaikkeen palkan voi käyttää ja miten sillä voi kerryttää omaa varallisuutta. Haaste oli kolmiosainen: siihen kuului podcastin kuuntelu, blogien avulla aiheeseen tutustuminen ja oman, yksinkertaisen säästö- ja sijoitussuunnitelman tekeminen. 

Miten meni?

Sijoittaminen on ilmiönä nostanut suosiotaan viime vuosina, joten oli jo aikakin tutustua aiheeseen. Monilla meistä haasteeseen osallistujista oli ennakkoluuloja sijoittamisesta ja myös sijoittajista. Muutama trimedialainen kertoi jo sijoittavansa rahastoihin tai muihin kohtuullisen riskin omaaviin kohteisiin. Eniten kesksutelua herätti haasteen ensimmäisen osio, ja puhujien persoonat.  Sanotaanko vaikka näin, että ne eivät olleet ihan jokaisen mieleen. 


Trimedialaisten oli vaikea samaistua podcastin puhujiin.

Tästä huolimatta aihetta pystyttiin käsittelemään neutraalisti. Haasteen toinen osa, blogien lukeminen, antoi enemmän valinnanvapautta: jokaiselle löytyi jotakin omaan tyyliin sopivaa. Tutustuminen sijoittamisen saloihin sujui hyvin ja aiheesta riitti puhetta lounaalla. Suurin osa meistä oppi jotain uutta ja harkitsi sijoittamista vakavissaan. Jotkut kokivat sijoittavansa riittävästi, kun maksoi pois asuntolainaa; asunnot säilyttävät hyvin hintansa ja sen myötä useimpien tulevaisuuden säästöt on turvattu.

Muutamalle sijoittamisen suurimpana haasteena oli pitkäjänteisyys, tai siis sen puute. Jotta sijoittamisesta saa irti huomattavia summia lyhyessä ajassa, sijoitettavan summan on oltava jo melko huomattava. Toisaalta jos sijoittamisen aloittaa riittävän varhain, pienellä summalla saa kerättyä todella ison potin ajan kuluessa.

”No mutta, tästä päästään sijoittamisen ongelmaan omalla kohdallani. Aika paljon pitäisi laittaa nyt, että sais etes jotain jo muutaman vuoden päästä.” – Anonyymi trimedialainen

Haasteen kolmas osa, sijoitus- ja säästösuunnitelma oli osalle hyvin vieras ajatus, kun taas osa tiesi jo nyt tasan tarkkaan montako euroa säästää vuodessa. Toisilla asenne oli rennompi: säästöön jää se, mitä sattuu jäämään kuukauden jälkeen käteen. Kaikkien asenne oli kuitenkin myönteinen suunnitelman tekemistä varten. Ainakin yksi trimedialainen kertoi tehneensä toimia haasteen johdosta: sijoitussuunnitelma eteni toteutuksen tasolla ja kyseinen trimedialainen on nyt onnellinen rahasto-sijoittaja. Saa nähdä, millainen tilanne on esimerkiksi viiden vuoden päästä! Ylipäätään haaste herätti positiivisia tunteita ja keskustelua siitä, miten turvata tulevaisuus. Sanotaan, että rahalla ei voi ostaa onnea, mutta kyllä se asunto ja mahdollisuus reissaamiseen ja harrastamiseen myös eläkepäivillä sitä kummasti tuo.

Nyt me haluttaisiin kuulla, että millaisia ajatuksia sijoittaminen herättää teissä? Kuuntele podcast, tutustu blogeihin ja mieti omaa säästö- ja sijoitussuunnitelmaa. Voit myös testata eri sijoitussummien vaikutusta Korkoa Korolle laskurilla. Olisiko kulutustavoissa parantamista, vai onko sinulla jo selvät sävelet sijoittamisen suhteen?

Ei sisältöä