Digitoimiston arki ilman älylaitteita – miten onnistuimme?

Kirjoittaja: Eeva Geier / 20.03.2019 / Haasteet

Haasteet jatkuvat! Viime viikolla saimme haasteen, joka otettiin vastaan innokkaina, mutta jännittyneinä. Kyseessä oli 2010– luvulla elävän länsimaalaisen ihmisen pahin haaste, eli älypuhelimista ja muista älylaitteista luopuminen viikon ajaksi.

”Kokeile elää viikko ilman älypuhelinta taskussasi, älykelloa ranteessasi ja tablettia sylissäsi. Tarkoitus on olla selaamatta Instagramia samalla kun toisella silmällä katsot televisiota, lukematta Twitteriä tai Hesarin uutisia samalla kun kuuntelet toisella korvalla läheisesi päivän kuulumisia tai katsomatta Youtube-videoita samalla kun osa keskittymisestäsi on kitaratreenissäsi.”

Tason sai päättää oman tarpeen mukaan. Trimedialaisten joukossa on melko erilaisia digilaitteiden käyttäjiä. Osa meistä oli hyvinkin tietoisia puhelimeen ja tablettiin käytettävästä ajasta, osalle ruutuajat olivat mysteereitä.

Haasteeseen valmistautuessa kävi selväksi, että jokaisella meistä oli omat ”Akilleksen kantapäät” älylaitteiden käytön suhteen. Monet kokivat älylaitteet vahvasti harrastuksiin liittyviksi, eivätkä kokeneet siihen tuhlautuvan aikaa. Vaikka aikaa saattoi kulua, se oli tiedostettua vapaa-ajan käyttöä. Toiset eivät käyttäneet kännykkää tai tablettia lainkaan pelaamiseen, vaan aikaa vei enemminkin sosiaalinen media ja Instagramin koukuttava maailma.

Miten meni?

Haaste sai trimedialaisissa aikaan pääosin onnistumisen tunteita. Kukaan haasteeseen tarttunut ei kokenut varsinaisesti jäävänsä mistään paitsi, kun käyttikin aikaa eri tavalla. Viikko ei kuitenkaan ollut helppo ja myös ”epäonnistumisia” sattui. Vastoinkäymisistä huolimatta teimme parhaamme ja saimme kokeilusta hyviä oivalluksia.

Viikon aikana todettuja positiivisia fiiliksiä:

  • Oma keskittymiskyky on parempi töissä ja kotona. Myös läsnäolo parani. Kun omaa keskittymiskykyä ei torpedoi koko ajan, on helpompi pysyä keskittyneenä.
  • Iltaisin rauhoittuu ja rentoutuu paremmin, kun kännykkää ei selaa nukahtamiseen asti. Nukahtaminen sujuu nopeammin. Myös heräämisestä ja sängystä nousemisesta voi tehdä itselleen helpompaa, kun päättää vaan nousta herätyskellon soitua, eikä jää selaamaan uutisia.
  • Kun kiireisistä hetkistä jättää tietoisesti kännykän selaamisen pois, aikaa tuntuukin yhtäkkiä olevan enemmän. Esimerkiksi aamupalahetkestä saa pidemmän, jos sen käyttää oikeasti syömiseen eikä Instagramin tai Iltalehden selaamiseen.

Haasteita horisontissa

Haaste ei ollut helppo. Kännykän selaamisesta on yllättävän vaikea luopua, kun siitä on tullut tapa. Varsinkin ne tylsät hetket, jolloin 100 % läsnäoloa ei vaadita, saivat käden hapuilemaan puhelinta. Rehellisyyden nimissä voimme myöntää, että osa jätti haasteen kesken. Joko tietoisesti, tajuten ettei pysty minimoimaan omaa älylaitteiden käyttöä tai vahingossa unohtamalla haasteen. Varsinkin viikonloppuna, kun vapaa-aikaa oli enemmän, oli haastavaa pitäytyä irti puhelimesta.

Suurimmalla osalla meistä löytyi ruutuaikaa mittaava sovellus puhelimesta, osa latasi sen varta vasten. Oma ruutuaika yllätti enemmistön trimedialaisista. Luvut olivat yleisesti ottaen isompia, kuin mitä etukäteen kuviteltiin. Loppuviikosta vertailimme aikoja. Suurin osa oli saanut hilattua ruutuaikaa alhaisemmaksi, kuin haasteen alussa.  Sovellus oli hyödyllinen oman ajankäytön hahmottamisen kannalta, suosittelemme ehdottomasti sen testaamista.

Trimedian sisäisestä viestintäkanavasta, Slackista löytyi onneksi vertaistukea tilanteeseen. Vertaistuen lisäksi jaettiin myös parhaita vinkkejä, miten helpottaa omia pakko-oireita älylaitteiden räpläämiseen. Tässä toimivimmat vinkit:

  • Yhteiset pelisäännöt. Kotona kannattaa sopia, miten älylaitteita käytetään. Pelisäännöt sovelletaan omaan arkeen ja tavoitteisiin: toisaalla pelaaminen voi olla mukavaa yhdessäoloaikaa, toisaalla arki-iltaisin katse on enemmän ruudussa, kuin esimerkiksi puolisossa. Tähän ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan säännöt kannattaa tehdä oman tilanteen pohjalta. Mihin halutaan muutosta, mikä toimii?
  • Poissa silmistä, poissa mielestä. Älä säilytä puhelinta esillä, vaan laita se esimerkiksi lipaston laatikkoon. Mitä lähempänä puhelin on, sen helpompaa siihen on tarttua tylsän hetken tullen. Myös ilmoitukset kannattaa ottaa pois päältä. Silloin et harhaudu Twitteriin joka kerta, kun tarkoituksena oli vain katsoa kelloa.
  • Aloita siitä, mikä tuntuu hyvältä. Uusia taitoja oppii parhaiten, kun niihin siirtyy asteittain. Etsi omasta arjestasi kehityskohtia. Mihin haluaisit käyttää enemmän aikaa tai missä tilanteissa haluaisit olla enemmän läsnä? Tee pieniä tavoitteita, kuten ”tällä viikolla en koske tablettiin kello kahdeksan jälkeen illalla”. Testaa, millainen rytmi toimii sinulla.

Viikon päätyttyä suurin osa meistä trimedialaisista päätyi tarkkailemaan entistä tarkemmin älylaitteiden käyttöä. Moni asetti selkeitä ajallisia tavoitteita, jotka helpottavat laitteiden käytön seuraamista. Osa sai myös todeta, että oli jo ennen haasteeseen tarttumista löytänyt sopivan balanssin älylaitteiden käytön ja muun elämän välillä, eikä haaste muuttanut käytöstä suuntaan tai toiseen.

Suosittelemme älylaitelakon testaamista varsinkin silloin, jos puhelin eksyy käteen tiedostomattakin. Meilläkin aiheesta puhutaan vähintään viikottain, mutta konkreettisesti ajankäytön seuraaminen ja oman tekemisen rajoitus voi olla herättelevää. Voit yllättyä myös positiivisesti, kuten moni meillä ja huomata, että käytät älylaitteita tasapainoisesti eikä niillä ole suurta vaikutusta arkeen.

Haasteen antoi:

Kategoriat

Takaisin blogiin